Vastahangassa on kesäblogi kesäkuun 1. päivästä elokuun loppuun. Blogi on tehty hiukan itsekkäästi, koska liian monta kesää on mennyt niin, ettei enää syksyllä muista, mihin kesä katosi. Tavallisia, arkisia asioita sieltä ja täältä nähtynä.
torstai 1. elokuuta 2013
Bonuspäivä
tiistai 30. heinäkuuta 2013
Takaperin mennään
Viimeisiä viedään
perjantai 26. heinäkuuta 2013
Ukkosta
Lisää Tamperetta
Vuonna 1888 Tampereen kaupunki rakennutti puisen näkötornin Pyynikinharjun päälle sellaiselle paikalle, jossa oli jo aiemmin sijainnut Tallqvist-nimisen ravintoloitsijan rakennuttama Ilomäeksi nimetty huvilahuone. Puinen torni kuitenkin vaurioitui tykkitulessa vuoden 1918 sodassa. Kevytrakenteisen ja mädäntyvän puisen tornin uusimisesta päätettiin 1925, jolloin sitä varten ryhdyttiin keräämään varoja erityiseen rahastoon. Nykyinen punagraniittinen silloisen apulaiskaupunginarkkitehdin Vilho Kolhon suunnittelema Pyynikin näkötorni valmistui harjun korkeimmalle kohdalle kaupungin 150-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 1929. (www.munkkikahvila.net)
Näkötorni valmistui siis samana vuonna, kun äitini syntyi - Tampereella.
Pyynikin näkötorni on maiseman lisäksi kuuluisa munkeistaan. Ja maistaahan niitä piti - vallan verrattomia.
Nääsville
Historiallisesti Tallipiha on ollut Finlaysonin puuvillatehtaan patruunan Wilhelm von Nottbeckin asuinpalatsin yhteyteen kuulunut talouspiha. Tallipiha oli nupukivillä päällystetty ja rakennukset maalattuina voimakkain värein, jotka korostivat puuleikkauksien muotoja. Tallipihassa sijaitsivat von Nottbeckin vaunu- ja ratsuhevosten talli, vaunuvaja, tallimestarin ja tallimiehen talot sekä Kuninkaankadun puolella vahdin ja kuskin talot. Niiden lisäksi alueella oli 1800-luvulla myös suuri kanala. Muistitiedon mukaan palatsin asukkaiden tarpeita varten pidettiin muutamaa lehmää, ja todennäköisesti niidenkin karjasuoja on sijainnut Tallipihassa. Nottbeckien ajan jälkeen 1900-luvulla alueella asui Finlaysonin henkilökuntaa ja tallissa oli tehtaan työhevosia. Keskellä aluetta sijaitsi hevosten jaloittelutarha. (tallipiha.fi)
Finlaysonin laaja tehdasalue rakennuksineen, kaupungin arvokkaimmat asuinpalatsit, kirkko ja suvun Lielahdessa sijaitseva hautausmaa kappeleineen ovat muistomerkkejä täällä aikanaan vaikuttaneesta ja tänne tulevien sukupolviensakin elämän suunnitelleesta von Nottbeckien mahtisuvusta.
Nottbeckit, von Nottbeck -suku vaikutti kahden miespolven ajan Tampereella. Kolmas sukupolvi ehti syntyä täällä. Mutta vuoden 1917 poikkeuksellisissa olosuhteissa silloiset suvun jäsenet jättivät Tampereen. Lähtö oli lopullinen. Seurakuntien arkistoon on jäänyt merkintä: Poistuneet tuntemattomaan.
Wilhelm von Nottbeck tuli keväällä 1836 Pietarista Tampereelle perehtyäkseen Finlaysonin tehtaan toimintoihin tehtaanjohtaja Ferdinand Uhden rinnalla. Vuonna 1860 hän siirtyi tehtaanjohtajaksi.
Wilhelm von Nottbeckin johdon aikana Finlaysonin tehdas omana yhdyskuntanaan ohitti kehityksessä itse kaupungin. Finlayson oli valtio kaupungissa. Siellä oli kaikki: poliisi, palokunta, koulu, kirjasto, kirkko, seurakunta ja pankki. Nottbeck oli hyvin edistyksellinen ja humanitaarinen mies, joka teki paljon työväkensä olojen parantamiseksi. Myöhemmin nämä toimenpiteet on nähty kuuluviksi yhteiskunnalle. Mm. nälkävuosien 1866–1868 aikana patruuna oli antanut määräyksen, että ketään apua hakevaa ei saa käännyttää tehtaan portilta. Kaikille annettiin ruokaa ja yösija tehtaan tiloissa.
Wilhelm von Nottbeckin vanhin poika, insinööri Carl Samuel von Nottbeck oli Finlaysonin tehtaan ja samalla koko Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäinen sähkölaitoksen rakentaja. Hän oli perehtynyt sähköön toimiessaan Thomas Alva Edisonin tehtailla Amerikassa ja innostunut hehkulampusta, Edisonin 1879 esittelemästä keksinnöstä. Carl von Nottbeckin aloitteesta rakennettiin uusi valaistusjärjestelmä Plevnan kutomosaliin, missä sytytettiin 15.3.1882 hehkulamppu ensimmäisenä Pohjoismaissa.
Lähde: Kyllikki Helenius: Wilhelm von Nottbeck ja Finlayson. 4. painos 2007.
Kyllikki Helenius: Tarinoita Tampereelta. 1993.
Sekä W i l h e l m v o n N o t t b e c k i n T A M P E R E esite www-osoitteesssa:
www.tampere.fi/tiedostot/5A5Gazgk1/patruunaraitti0808.pdf