4.7.2014

Kuopus töihin ja me Oripäähän.

Isäntä oli luvannus Keskimmäisen Pojan lapsille kesäreissun koneita ja eläimiä katsomaan Oripään maatalousnäyttelyyn.  Reissulaiset istuivat pihalla turvaistuimissa valmiina odottamassa, kun menimme tapamme mukaan hiukan myöhässä - ainakin heidän mielestään.

Matkalla ei tarvittu kuin yksi pysähdys ja sekin minun takiani.  Olin unohtanut allergialääkkeet kotiin.

Ihan vasta loppumatkasta kuului pari kertaa kysymys "joko me ollaan perillä".

Käsi kädessä edettiin toinen toistaan suurempien koneitten luo.  Oli siinä ihmettelemistä aikuisellekin.  

Ruuan tuottajat jakoivat auliisti tuotteitaan.  Valion osastolla tarjoiltiin lasten soseita, makupiimää ja kahvijuomia, Atria piti hot dog -ravintolaa.

Tapasin myös Isojen Tyttöjen serkkuja, joita en ollut varmaan nähnyt 10 vuoteen.

Kotimatka olikin hiljaisempaa.  Ensin nukkui Isäntä (onneksi minä olin ratissa) ja sitten Pikkuinen Poika.  Vain me naiset olimme sitkeitä.

3.7.2014

Tuskan päivä

Iskias on vaivannut viikonlopusta asti öisin.  Kinttua repii ja kiskoo kaiken yötä, eikä tiedä, miten nukkuisi.  Viime yönä sitten päätin nukkua ja ottaa vähän tujumpaa särkylääkettä, jota sattui yhden operaation jäljiltä kaapissa olemaan.  Sillä seurauksella, että vasta nyt alan tointua yhdestä ainoasta otetusta tabletista.  On pyörryttänyt, huimannut, oksennuttanut, suuta kuivanut, ollut näköhäiriöitä jne, jne.  Onneksi nyt on olo hyvä.  No, sanottakoot se, että yön nukuin kuin tukki, eikä kipu vaivannut yhtään.

Leticia lauloi tänään Salon torilla Riikan kilpailujen kappaleet.  Hyvin meni.

Muutenkin oli kesän ensimmäinen iltatorireissu.  Jos ei ole säät niin hääppöiset olleet koko kesänä, niin ei ainakaan torstaisin.  Sateella ja huonolla kelillä ei oikein pääse iltatoritunnelmaan, ei olemyyjiä, eikä juuri ostajiakaan.  Tänään selvittiin sateetta, tosin vähän ennen Letician esiintymistä taivas meni pilveen ja tuli jo kylmäkin.  "Kirppissaalislin jäi vähän huonoksi" - yksi vääränkokoinen mekko.  Vai voisiko olla niin, että minä olen väärän kokoinen?

Täytyy vähän leikkiä kehyksillä, ettei tule kuvat liian tylsiksi.

2.7.2014

Muisteluita

Palasin blogini myötä viime kesään.  Samoilla päivillä tasan vuosi sitten kukat kukki kukkamaassa,  talviturkki oli heitetty ja uimisesta jo nautittu, aurinko oli paistanut kymmeniä tunteja enemmän pilvettömältä taivaalta ja minä olinpäivittänyt blogiani montakin kertaa päivässä.

Eivät ole vuodet veljiä kesknään eivät.

Ihan tuntuu siltä kuinhuonot säät ja kesän kylmyys olisivat kangistaneet kirjoituksenikin.  Tämän kesän lauseet ovat lyhyitä,ja yksinkertaisia, viime kesänä ne rönsyilivät paljon runsaammin.  Lehdessäkin luk, että herkimmät ihmiset voivat tänä kesänä joutua kaamosmasennuksen kouriin.  Etten vain nyt kuuluisi näihin herkkiin.  

Aurinko, aurinko, en pärjää ilman sinua.

Tänään olen istunut ompelukoneen vieressä ja ahkeroinut tilkkumattoni lanssa.  Siinä onkin hommaa paljon enemmän kuin luulin.

1.7.2014

Kuopus lähti ensimmäistä kertaa elämässään kesätöihin, vähän jännitti.  Hän meni isännän veljen tilalle kokoamaan vihanneslaatikota, tarroittamaan mansikkarasioiden kansia ja tekemään kakkea muuta pikkuhommaa.

Tänään löysin toisen mukavan BBC:n sarjan Netflixistä "Kahden kerroksen väkeä" 9 jakson jatko-osat vuosilta 2010 ja 2012.  Viihdyttävää.

30.6.2014

Möllötysmaanantai

Lomalla on tarkoitus tehdä jotain hyödyllistä.

Laitan itselleni päivän aikana "minitavoitteita" seuraavaan tyyliin.

Kun olen siivonnut vaikkapa tiskipöydän, voin katsoa Netflixistä Land girlsin yhden jakson puoliväliin.  Kun olen laittanut pyykit kuivumaan, voin keittää itselleni kahvit, jne, jne.  Toimii näin kesälomalla aika hyvin.  Hommat ei nyt ihan hirveätä vauhtia etene, mutta enpä pääse rasittumaankaan.

Päivän teema siis oli BBC:n Land Girls.