Elämäni toinen vuosiloma alkoi!
Alkukesän ajatuksissa tämän piti alkaa juhannuksesta, mutta siihen en sitten kyennyt. No, aloitetaan nyt sitten. Yksi kaksipäinen päätös on vielä tehtävä huomenna ja se painaa mieltä. Kaksipäinen siinä mielessä, että kun toiselle kumartaa, niin toiselle pyllistää. Teen sen heti aamulla pois, niin pääsen siitäkin.
Tänään kuitenkin kävimme Kuopuksen kanssa Kotiseudulla. 26.6.2014 tuli isäni syntymästä kuluneeksi 90 vuotta. Hienon miehen ja ihanan isän elämä päättyi kuitenkin jo aiemmin. H
Hänen rauhallisuuttaan, luotettavuuttaan ja auttamisen haluaan kaipaan kovasti edelleen.
Äidin kanssa kävimme Tampereella etsimässä lampunvarjostinta kulahtaneen tilalle.
Ensin oli vaikea löytää lamppikauppaa ja sitten sieltä varjostinta. Varjostimen kiinnityssysteemi kun on peräisin 50 vuoden takaa, on silloin valinnanvara vähäistä. Suomessa on kuulemma yksi tekijä, joka tekee tilauksesta varjostimia. Häneltä nyt sitten tilasimme uuden.
Sitten, kun uusi varjostin tulee, ajattelin kyllä purkaa vanhasta kangasosat pois ja kokeilla, josko osaisin tehdä kehikkoon uuden vaihtovarjostimeksi.
Suunnilleen tällainen on lampunjalka, tosin siinä on paikka kolmelle kynttilälle ja ne ovat kolmiossa, ei rivissä.
Tämmöinen kehikko varmaan jää jäljelle, kun varjostimesta purkaa kankaat.
Käytiin me sitten Keskimmäinen neiti viemässä "Koskiin" töihin, ennen kotiin lähtöä.
Kotiseudulla oli lähteissä ihan kesäinen sää +18 astetta lämmintä ja aurinko paistoi. Mukavan oloinen mummokööri jäi istuskelemaan mummilan pihaan, kun lähdettiin. Yksi nimitti itseään itseironisesti "kerrostalokytäksi". Tärkeimmät juorut oli kyllä kuulemma kerrottu jo ennen äitin liittymistä seuraan.
Etelään tultaessa pilvet lisääntyivät ja lämpötila laski, vettäkin ripsaisi hiukan ennen kotia.
Illalla kävimme vielä "Penninpoukamassa" (hyvä nimi pankin kesäpaikalla) vaihtamassa paikallisen Lions-klubin hallituksen asiaankuuluvin menoin ja tarjoiluin. Perinne jo tämäkin. Tänä vuonna jäätiin tosin ilman arpajais- ja muita palkintoja.